sunnuntai 16. kesäkuuta 2013

Kesäistä pohdiskelua


Tässä yllä hieman tunnelmia viimeisen kuukauden ajalta, jotka ovat myös yhtenä syynä pieneen blogitaukoon. Reissaaminen teki hyvää ja antoi mukavaa vastapainoa kaikille muille kevään loppukiireille. Myös kevään juhlia tuli vietettyä kotipuolessa. Viimeisten viikkojen aikana olen tehnyt jonkun verran töitä ja viimeistellyt lukuvuoden opintoja ja tehnyt hirvittävän kasan rästitehtäviä. Huh! Nyt tuntuu hyvältä kun on vihdoin saanut opiskelut pakettiin tämän vuoden osalta ja voi keskittyä ihan kaikkeen muuhun.
Viime kesä meni suoraan sanottuna penkin alle ja tuloksena oli burnout, joten virheistä oppineena aion tehdä monet asiat eri tavalla tänä kesänä. Viime kesä oli kaikella tapaa todella surkea. Jo viime vuoden kevät oli alkujaan hyvin raskas, johon lukeutui mm. loppukevään koulustressi töiden ohella, maaliskuussa pidetyt häät, elämäni kamalin koivun siitepölykausi, koiranpentu, läheisen sairastelut, oma terveys reistaili ym. Koiranpentu oli toki ihana asia ja luulimmekin ajan olevan sopiva pennun ottamiselle, mutta sitten asiat muuttuivat ja mieheni joutuikin kesäksi töihin eri paikkakunnalle ja minä jäin koiranpennun kanssa yksin kotiin suurimmaksi aikaa. Jouduin vielä käymään autokoulussa töideni takia ja siihen samaan alkoi myös kesän uurastus uusien töiden merkeissä. Uusi työ oli haastavaa ja vastuullista ja jännitin sitä etukäteen valtavasti. Suuri energia minulla menikin siis pelkästään uuden opetteluun ja stressaamiseen turhista asioista. Tein hyvin pitkiä päiviä ja lähes seitsemänpäiväisiä työviikkoja. Söin hyvin epäsäännöllisesti ja epäterveellisesti ja nukuin vähän, joka tietenkin vaikutti omaan vointiini todella negatiivisesti. Siihen samaan meillä tuli muutto uuteen asuntoon ja elimmekin oikeastaan koko heinäkuun laatikoiden keskellä koska kummallakaan ei ollut aikaa/voimia purkaa muuttolaatikoita. Olin myös keväästä asti kärsinyt oudosta paineen tunteesta kurkussani, joka tuntui pahenevan entisestään. Luulin tämän johtuvan alkavasta astmasta ja pelkäsin koko kesän, että oireet johtuivat koirastamme ja joutuisimme luopua siitä (niin kuin aikaisemmissa postauksissa olenkin kertonut, johtui tuo paineen tunne stressistä, närästyksestä ja huonosta ravinnosta). Elin koko kesän kuin putkessa ja jokainen päivä oli vain yhtä selviytymistä. Kun kesän lopulla työt loppuivat ja minulla olikin lomaa, olin aivan loppu niin henkisesti kuin fyysisestikin. Oli todella aika pysähtyä ja miettiä, mikä meni vikaan. Syksyllä otin uuden suunnan elämääni ja aloin tosissani miettiä sitä, millaista elämää haluan elää. Nyt olen koko vuoden pitänyt itsestäni parempaa huolta ja koittanut keskittyä omaan hyvinvointiin ja sen ylläpitoon. Siitähän tämä blogikin sai alkunsa.

Tämä kesä tulee olemaan erilainen. Minulla on hyvä mieli siitä, että sain tehtyä kaikki opiskeluihin liittyvät rästitehtävät ennen töiden alkua. Ulkomaan matka oli mukava irtiotto arjesta ja antoi voimia seuraaviin haasteisiin. Minulla on edelleen tuo sama työ, mutta olen asennoitunut siihen hyvin eri lailla kuin viime kesänä. Nyt työ on jo tuttua enkä stressaa siitä etukäteen. Henkisellä tasolla on siis paljon helpompaa. Olen organisoinut asiat eri tavalla tänä vuonna ja olen tietoisesti pyrkinyt järjestämään asiat sillä tavoin, että päivät eivät venyisi niin pitkiksi. Olen hyvin helposti stressaantuva ihminen, mutta viime vuoden aikana olen yrittänyt päästä siitä hieman eroon ja mielestäni nykyään käsittelenkin asioita paremmin enkä stressaannu niin helposti. Olen siis tietoisesti yrittänyt ottaa hieman rennomman asenteen tähän elämään. Mieheni työskentelee tänä kesänä aika paljon kotoa käsin ja kesän ajan hän tulee olemaan paljon kotona koiramme kanssa. Se jo helpottaa tavallista arkeamme suuresti verrattuna viime kesään ja on ihanaa, kun mieheni on kotona suurimman osan ajasta. Nyt minun ei myöskään tarvitse stressata koiraamme ja sitä, että se joutuisi olla pitkiä aikoja yksin kotona. Koiramme on jo iso tyttö, joten sen kanssa eläminen on paljon helpompaa ja joustavampaa kuin pentuaikana. Siitepölykausi tuli ja meni tänä vuonna, enkä oirehtinut paljon yhtään aloitetun siedätyshoidon johdosta. Tänä kesänä ei ole muuttoja tai muita suuria ponnisteluja vaativia tapahtumia, onneksi. Fyysisesti olen ihan hyvässä kunnossa ja olen tämän vuoden aikana oppinut syömään terveellisesti ja oikein. Oloni on terve ja hyvinvoiva. Nyt tiedän, kuinka minun tulee syödä noina pitkinä työpäivinä, jotta jaksan iltaan asti. Aion pitää huolen siitä, että nukun tarpeeksi. Haluan antaa aikaani miehelleni ja koiralle töiden ohessa ja keskittyä niihin asioihin, jotka pitävät minut elinvoimaisena ja onnellisena. En aio stressata turhasta ja koitan vain pitää itsestäni ja perheestäni mahdollisimman hyvää huolta. Toki tästä kesästä tulee kyllä kiireinen, mutta viime vuodesta olen nyt ottanut opikseni enkä aio toistaa noita samoja virheitä. Tästä kesästä tulee kiva! Elokuussa sitten lomaillaan!