Olemme isosiskoni kanssa toteuttaneet viimeisen puolen vuoden aikana pientä "puhdistusprojektia". Tarkoituksena on ollut karsia kaikkea turhaa omasta elämästämme. Tähän kuuluvat mm. turhat tavarat, turhat vaatteet, huono ravinto ja liialliset kemikaalituotteet. Olemme päättäneet, että ostamme vain sitä mitä tarvitsemme, emme sitä mitä haluamme. Tämä puhdistusprojekti on tarttunut positiivisella tavalla myös aviomiehiimme. Inspiraation saimme itse asiassa Puhdistus-blogista, jossa kirjoittaja Virpi tekee omaa puhdistusprojektiaan kyllästyttyään liian yltäkylläiseen ja turhamaiseen elämään. Blogi on antanut itselleni paljon ajattelemisen aihetta ja suosittelen lukemaan Virpin mukavia ja aitoja postauksia terveyteen, hyvinvointiin ja parempaan elämään liittyen. Tällaista inspiraatiota olen kaivannut pitkään ja tuntuu siltä, että tällä on todellakin ollut suotuisia vaikutuksia elämääni.
Itseäni on suoraan sanottuna ruvennut aivan ällöttämään tämä nykyisen elämän yltäkylläisyys. Miksi kaikkea pitää olla niin paljon, miksi kaikkea pitää olla liikaa yltäkylläisyyteen saakka? Ja siltikin tuntuu siltä, että koskaan ei ole tarpeeksi. Aina on jotain mitä puuttuu, aina on jotain mitä haluaisi ostaa. Myönnämme siskoni kanssa olevamme itsekin kovin turhamaisia ihmisiä, joten tämä puhdistusprojekti on tehnyt meille äärimmäisen hyvää. Seuraan hyvin aktiivisesti esimerkiksi monia muoti/-ja lifestyleblogeja ja voin sanoa, että pidän näistä blogeista hyvin paljon huolimatta niiden pinnallisuudesta. Tällä hetkellä minua kuitenkin suunnattomasti ärsyttää blogien kaupallisuus ja kaikenmaailman "himotuslistat" ja "must-have-listat", joita blogit ovat tulvillaan. Miksi pitää koko ajan olla hankkimassa uutta? Miksi täytyy jatkuvasti ostella kaikenlaista, vaikka kaapit ovat pullollaan vaatteita, kosmetiikkatuotteita, kenkiä ja tuhannen euron laukkuja? Eikö vähempikin riittäisi? Okei, ehkä tämä spekulointi on turhaa, ehkä minun pitäisi vaan lopettaa noiden blogien lukeminen jos ne eivät enää vastaa omia näkemyksiäni ja lopettaa niiden arvosteleminen.
Oma puhdistusprojektini on ollut mm. sitä, että olen aivan surutta laittanut vaatteitani ja muita turhia tavaroita kirpputorille. Vaatekaappini on ollut niin pullollaan vaatteita ja suurin osa niistä oli sellaisia, joita en ollut moneen vuoteen käyttänyt. Olen vain säästellyt ja säästellyt, "ehkä tätä käytän vielä joskus"... No, kyllähän sen tietää kuinka siinä käy. Olen siis tyhjentänyt vaatekaappiani kaikesta roinasta ja turhista vaatteista, kengistä ja laukuista. Minulla oli ihan liikaa kaikenlaista "kertakäyttövaatetta" ja huonolaatuisia retkuja että aivan ällötti! Ja voi sitä hyvänolon tunnetta ja tilan tuntua joka tuli kun sai kaiken turhan kaapista pois! Nyt minulla on kaapissani vain vaatteita, joita käytän aktiivisesti ja jotka ovat hyväkuntoisia. En ole nyt tarkoituksella pitkään aikaan ostanut uusia vaatteita ja tuntuu hyvältä, kun myös rahaa säästyy. Tästä lähtien aion kiinnittää huomiota vaatteiden kestävyyteen, laadukkuuteen ja ajattomuuteen. Mielummin ostan yhden hyvän ja laadukkaan neuleen neutraalissa värissä kuin kolme huonolaatuista halpaa neuletta eri väreissä. Kyllähän sen tietää, että nuo halvat neuleet menevät pesussa äkkiä nyppyiseksi ja nuhjuiseksi. Yritän siis jatkossa panostaa laatuun ja klassisiin malleihin, en määrään ja ohimeneviin muotisuuntauksiin. Sama pätee myös kenkiin. Keinonahkaisia en halua enää ostaa, vaan mielummin ostan yhdet hyvät nahkakengät, joita hoidan ja huollan säännöllisesti.
Projektiimme siskoni kanssa on kuulunut myös kosmetiikka- ja kemikaalituotteiden karsiminen. Pesuhuoneeni vähäiset säilytystilat ovat kuormittuneet aika lailla, niin TÖRKEÄN paljon kaikenlaista purkkia ja kippoa ja tuubia minulle on kertynyt vuosien mittaan. Tyhmintähän tässä kemikaalituotteiden ostamisessa on se, että harvoin tulee käytettyä kaikkia rasvoja ja purkkeja loppuun ja sitten ne jäävät tyhjänpanttina odottamaan hyllylle. Tämä harmittaa näin jälkikäteen sillä monet purkit ovat olleet kalliita ja maksaneet monia kymppejä; rahaa on tullut laitettua kosmetiikkaan aivan turhan paljon. Mitä tuhlausta sanon minä! Nyt olemme siskoni kanssa tehneet sellaisen päätöksen, että kumpikaan ei osta yhtä ainuttakaan rasvaa, shampoota tms. kuin vasta sitten, kun kaikki jäljelle jääneet on käytetty loppuun. Olen aika hyvin saanut nyt käytettyä loppuun kaikki shampoot ja hoitoaineet, joita oli tuhottoman paljon suihkukaapin hyllyllä. Olen myös karsinut kosteusvoiteita ja antanut äidilleni ja sisaruksilleni joitain sellaisia tuotteita, jotka on itsellä jäänyt käyttämättä. Olen myös laittanut roskiin paljon tuotteita, jotka ovat seisoneet vuosia kylppärin kaapissa ja jotka ovat varmasti jo nähneet parhaat päivänsä. Aion siis jatkossa yksinkertaistaa rasva- ja shampoo-osaston niin, että en pidä mitään turhia purkkeja hyllyllä ja käytän loppuun jokaisen purkin ennen kuin ostan uusia. Uskon, että tuotteiden valikoiminen ja ihonhoidon yksinkertaistaminen auttaa jatkossa pitämään hyllyt sellaisessa kunnossa, ettei siellä ole turhaa tavaraa. Haluaisin myös panostaa tuotteiden luonnollisuuteen ja mahdollisimman puhtaisiin tuotteisiin. Luomu- ja luonnonkosmetiikkaan en ole vielä paljoa tutustunut mutta aiheena se kiinnostaa kovasti. Olen myös hyvin vakuuttunut esim. emäksisen mineraalisuolan (MeineBase-mineraalisuola) ja kookosöljyn käytöstä ihonhoidossa, tästä ei paljon yksinkertaisemmaksi ja luonnollisemmaksi ihonhoito voi enää mennä. Tästä on luvassa oma postauksensa tulevaisuudessa!
Tarkoitukseni ei ole tosiaankaan rehennellä omalla puhdistusprojektillani. Haluan vain, että tämä laittaisi muutkin ajattelemaan oman elämän turhamaisuuksia ja sitä, että ehkä joitain asioita olisi ihan terveellistä ja hyödyllistä karsia. Sen ei välttämättä tarvitse olla materiaa tai tavaraa, vaan se voi olla jotain muuta. Jokainen voi karsia elämästään negatiivisia tai kuormittavia asioita, stressiä, kiirettä... Millainen on sinun oma puhdistusprojektisi?