Ei mikään dieetti vaan elämäntapa

Viimeisten kuukausien aikana olen joutunut paljon pohtimaan omaa elämäntapaani ja varsinkin sitä, miten voisin parhaalla mahdollisella tavalla tukea omaa hyvinvointiani ravinnon avulla. Olen aina ollut hyvin kiinnostunut terveydestä, hyvinvoinnista ja ravinnosta. Minulle on ollut tärkeää syödä terveellisesti, mutta toki olen elämäni aikana sortunut jos minkälaisiin dieetteihin, jotka ovat kyllä loppuneet yhtä nopeasti kuin ovat alkaneetkin.  Inhoan nälän tunnetta enkä tämän vuoksi ole koskaan pystynyt oikeasti esim. laihduttamaan ruokavalion avulla. Laihduttamisen tarvetta ei tosin tällä hetkellä ole, olen aina ollut normaalipainoinen. Enemmän olen kiinnostunut kehon kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista eikä se pahitteeksikaan olisi jos kroppa näyttäisi sen myötä yhä paremmalta.

    Kuva: http://globalspiritualmarket.com/

Niin kuin jo edellisessä postauksessa kerroin, viime vuosi oli hyvin stressaava jakso elämässäni ja tämä vaikutti omaan fyysiseen terveyteen todella negatiivisesti. Olin puoli vuotta harrastamatta yhtään liikuntaa, söin miten sattuu, nukuin liian vähän, stressasin liikaa, kuormitin itseäni turhilla asioilla, kärsin jatkuvasta paineen tunteesta kurkussa ja pahimmasta koivun siitepölyallergiasta vuosiin... Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Kaikkien näiden summa oli totaalinen uupuminen ja siitä palautuminen kesti kauan. Tämän myötä myös ruokavalioni meni uusiksi jo pelkästään sen takia, että minulla todettiin refluksi.

Refluksitauti on siis ruokatorven tulehdustila, jossa mahalaukun suolahappoa nousee ruokailun jälkeen takaisin ruokatorveen ja aiheuttaa näin närästystä ja muita oireita. Stressi lisää suolahapon eritystä, joten stressi on usein yksi pääsyy refluksiin. Myös ruokavaliolla on merkitystä. Allergiaan taipuvilla ihmisillä refluksi on yleistä. Astman ja refluksin oireet ovat hyvin saman kaltaisia (hengenahdistus, limaneritys, paineen tunne kurkussa, yskä), tämän takia ne voidaan joskus sekoittaa keskenään.

Tuo äsken mainittu paineen tunne kurkussa johtui juurikin tuosta refluksitaudista. Useamman kuukauden ajan heräsin aamulla paineen tunne kurkussa joka jatkui pitkin päivää enkä osannut mitenkään yhdistää sitä ruokailuun saatika närästykseen. Närästys voi oireilla hyvin eri tavoin. Joillakin se on polttavaa tunnetta rintalastan takana, joillakin se voi oireilla ylempänä (jolloin sitä ei aina osata yhdistää närästykseen). Olo oli kamala ja luulin oireiden olevan alkavaa astmaa, koska olimme juuri muutama kuukausi aikaisemmin ottaneet koiranpennun. Tämä lisäsi stressitasoani suuresti kun koko ajan pelkäsin, että joutuisimme luopumaan koirasta. Allergisia oireita ei kuitenkaan ollut ja pef-puhallukset olivat ok, joten en täysin uskonut astmaan. Kun vihdoin pääsin lääkärille, annettiin minulle refluksidiagnoosi ja 6 viikon kuuri närästyslääkettä ruokatorven tulehdustilan rauhoittamiseksi. Paineen tunne kurkussa hävisi välittömästi lääkkeen aloittamisesta, mutta pari viikkoa kuurin lopettamisen jälkeen oireet palasivat, tosin hieman lievempänä. Päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja vaikuttaa asiaan itse. Liian usein meille annetaan vain resepti kouraan oireiden helpottamiseksi, mutta liian harvoin kiinnitämme huomiota itse oireiden aiheuttajaan ja sitä kautta asiaan vaikuttamiseen. Olin lukenut refluksista paljon, tiesin esim. ruisleivän olevan suuri närästyksen aiheuttaja. Olin myös lukenut monesta eri lähteestä, että leivän jättäminen pois ruokavaliosta/hiilihydraattien vähentäminen olivat auttaneet monella närästykseen. Hieman huvittuneena ajattelin elämääni taakse päin, olinhan koko kesän vetänyt hulluna ruisleipää "syödäkseni terveellisesti" ja parantaakseni oloani, mutta oireet sen kun pahenivat enkä tajunnut itse pahentavani sitä. No, ruisleipä sai siis jäädä ja sitä myöten myös muut leivät. Aluksi otin hyvin tiukan linjan ja karsin sokerin, valkoiset jauhot, pastat, riisit ja perunat pois ruokavaliostani. Eipä mennyt kuin muutama päivä ja kaikki närästyksen oireet hävisivät. Oloni oli mitä mainioin, ja vähitellen pystyin pieninä määrinä syömään jopa kaikkea "kiellettyä" pienissä määrin, ilman että ne aiheuttivat mitään oireita. Tämän refluksitaudin ansiosta löysin siis itselleni paremman tavan elää, jos siitä jotain positiivista täytyy keksiä.

         Kuva: desktopbackgrounds1.com

Nykyään voin siis syödä pastaa/riisiä pienissä määrin tai ottaa palan suklaata jos siltä tuntuu. Leipää en tosin edelleenkään syö. Tällä tiellä olen edelleen ja oloni on niin hyvä, että takaisin vanhaan ruokavalioon en enää vaihtaisi. Elämä ilman leipää, pastaa, riisiä, perunaa ja sokereita on vain niin paljon parempaa ja tunnen olevani niin paljon terveempi ja hyvinvoivampi. En halua olla ehdoton, joten pieniä repsahduksia sallin itselleni aina silloin tällöin. Voin juhlissa ottaa palan kakkua jos mieli tekee tai voin ottaa hieman perunamuusia kalan kanssa. Parasta on kuitenkin se, että makeanhimoa ei ole lainkaan ja tämän takia minulla ei enää ole usein edes tarvetta ottaa sitä yhtä kakkupalaa juhlissa. Ruuan jälkeinen makeanhimo ja raskas olo on siis tiessään. Kouluruuan kanssa joudun hieman joustamaan, koska syön joka päivä yliopistolla ja se on usein ainut kunnon lämmin ruoka minkä syön. Syön siis sitä mitä on tarjolla. Yleensä otan lautasen puolikkaan täyteen salaattia ja siemeniä, toisen puolikkaan jotain lihaa, kalaa tms. Olen lisännyt huimasti kasvisten, siemenien, marjojen, proteiinien ja rasvan määrää ravinnossani. Hiilihydraattien suhteen en todellakaan ole fanaattinen, mutta pääosin pyrin saamaan hiilihydraattini kasviksista ja marjoista. En koe jääväni paitsi mistään, päin vastoin, syön nykyään paljon enemmän enkä koe nälkää. Pyrin syömään mahdollisimman puhdasta ja luonnollista ruokaa. Teollista ruokaa pyrin välttämään ja suosin luomua aina kun on mahdollista (ja jos opiskelijabudjetti antaa periksi). Tämä on todellakin ensimmäinen ruokavalio joka todella toimii kohdallani. Se ei ole mikään väliaikainen dieetti, vaan se on minulle elämäntapa. Tällä ruokavaliolla on ollut suotuisia vaikutuksia myös ihoni kuntoon ja hormonitasapainoon, siitä aion kirjoittaa kokonaan oman postauksen tulevaisuudessa.

Ylhäällä tämän päivän lounas yliopistolla: mantelikalaa ja tilli-kermaviilikastiketta, hieman perunamuusia, porkkanaraastetta, kaalisalaattia, tomaattia, vettä ja lasi kevytmaitoa.

Olemme kaikki yksilöitä ja tämä pätee myös ravintoasioihin. Tämä ruokavalio ei välttämättä sovi kaikille, jokaisen täytyy kokeilla millainen ruokavalio olisi itselle se oikea. Toivottavasti tämä kirjoitus kuitenkin herätteli hieman ajattelemaan, olisiko omassa ruokavaliossa kenties jotain parantamisen varaa. Lisää ravintoaiheisia postauksia on luvassa myöhemmin... :) Tsau!